Lehtovaarakin on aikoinaan kuulunut Kaavin kuntaan. Se liitettiin Polvijärveen yhdessä Saarivaaran ja Piippolan tilan kanssa kun Polvijärvi aloitti itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1.5.1901.

Koulupiirijako astui Polvijärvellä voimaan 1903. Tällöin koulutyö aloitettiin myös Lehtovaarassa, joka oli silloin myös saarivaaralaisten ja hukkalalaisten koulu. Enimmillään Lehtovaarassa on ollut oppilaita 69 (50-luvulla) ja koulu on lakkautettu 1970-luvulla.

Lehtovaara tunnetaan mm. omaperäisistä lahjakkuuksistaan, joihin ehdottomasti kuuluu 19.9.1832 syntynyt talollisenpoika Adam Henrik Wallijus. Hän näet teki ensimmäisen liitolennon 1871 ilmeisesti juhannuksen tienoilla eli yli 20 vuotta ennen saksalaista Otto Lilienthalia, jota perinteisesti pidetään liitolennon uranuurtajana!
Tästä saavutuksesta Adam Wallijuksella on oma muistomerkki Lehtovaarassa, nk. " Lentokivi".

Adamista varttui taitava, joskin kokeileva puuseppä , joka teki mm. puisen tupakkamassin, puukengät ja –rukkaset. Parikymppisenä hän oleskeli jonkin aikaa Venäjällä, jossa hänen oletetaan oppineen ilmailun aakkosia. Hän tosin tarkkaili myös paljon lintuja.

Lentokoneen rakennus alkoi joskus 1868 tienoilla, jolloin Adam alkoi raahata Valjulan tilan piharakennukseen juurakoita ja riukuja. Pyykkinaruilta hän pihisti siipiä varten sopivaa puntaalikangasta. Koko touhu oli äärimmäisen salaista, ei edes Adamin nuorikko päässyt piharakennukseen. Ainoastaan veljenpoika Antti Juho Valjus, josta Adam ilmeisesti toivoi työnsä jatkajaa, sai seurata " lentokoneen" rakennusta. Pitkälti veljenpojan ansiosta tämä perimätieto on säilynytkin.

Itse lentolaite on kuulemma muistuttanut lintua. Siipiä pystyi liikuttamaan käsillä ja pyrstöä polvilla. Runko oli koivunjuurakosta tehty eräänlainen satula, jonka päällä lentäjä makasi vatsallaan. Laitteen kokonaispituus oli 2-3 metriä ja siipien, jotka olivat hieman v-kulmassa, kärkiväli 5-6 metriä.

Koelento on ilmeisesti tapahtunut juhannuksen tienoilla, sillä silloin on lentoonlähtöpaikkana toimineen Kokkokiven luona paikallinen nuoriso polttanut kokkoa, joten silloin olisi ollut väkeä avustamassa lentolaitetta 4 metriä korkean järkäleen päälle. Laitteeseen oli tarkoitus sitoa nuora, ettei se lentäisi liian korkealle, mutta liekö tuulenpuuska tarttunut laitteeseen, sillä nuora jäi sitomatta. Kerrotaan, että Adam olisi liitänyt jopa 200 askelta kiveltä aukeavalle suolle päin ja törmännyt koivuun. Tässä rytäkässä häneltä murtui peukalo ja liitolaite jäi koivun juurelle kyläläisten ihmeteltäväksi. Adamin lennot loppuivat siihen ja 2 vuotta myöhemmin hän muutti Sotkumaan, jossa hän toimi seppänä ja puuseppänä ja sai 13 lasta. Eräs näistä lapsista oli tytär Henny Valjus, joka teki pitkän päivätyön teatterissa.

Samaa Valliusten sukua on myös mm. kansanrunoilija Juho Vallius (s. 14.11.1865) eli Vesalan ukko. Hän teki mm. huumorisävytteisiä runoja paikkakunnan tapahtumista ja ihmisistä. Vaikutteita hän on saanut ainakin Kalevalasta, sillä monet hänen runoistaan ovat kalevala-mitassa, sekä mahdollisesti kontiolahtelaiselta Heinävaaran Antilta (Antti Puhakka).