RUVASLAHTI - KYLÄ JÄRVENPOHJAMAALLA

Ruvaslahden kylä sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Polvijärven kunnan itäosassa, Höytiäisen rannalla. Kylältä on matkaa kuntakeskukseen noin 20 kilometriä ja Joensuuhun 60 kilometriä.

Ruvasniemi mainitaan asuttuna paikkana professori Veijo Saloheimon tutkimuksen mukaan jo vuosina 1640-1685 ja on todettu vahimmaksi asutuksi paikaksi ennen Höytiäisen laskua. Ruvasniemen lähellä oli kaksi suurempaa saarta, joissa on ollut myöhemmin asutusta. Höytiäisen laskussa järven pinta supistui kolmannekseen. Monet saaret liittyivät mantereeseen ja ulapalle syntyi uusia saaria. Esimerkiksi Teerisaari, joka oli ennen vain muutaman hehtaarin suuruinen, on nyt kuusi neliökilometriä.

Vesijättömaat kartoitettiin ensi kerran 1862. Höytiäisen laskun vaikutuspiiriin kuuluvista kunnista Polvijärvi hyötyi eniten järvenlaskusta ja sai 65 % vesijättömaata. Myöhemmin aina vuoteen 1962 jatkuneissa vesijättömaiden järjestelytoimityuksissa muodostettiin viisi maarekisterikylää, Kuljunlahti 98 tilaa, Ruvaslahti 149 tilaa, Kaijanlahti 169 tilaa, Rauanlahti 161 tilaa ja Niskaniemi 56 tilaa. Tämän työn hoiti maanmittausinsinööri Ilmari Pankakoski.

 

Kylän kehittyminen

Vanhalle maalle aikoinaan rakennetut talot on maarekisterissä rekisteröity Martonvaaran kylään kuuluviksi ja vasta Höytiäisen laskun jälkeen muodostetut tilat rekisteröitiin Ruvaslahden kylään kuuluviksi. Virallisesti Ruvaslahden kylä merkittiin maarekisteriin 31.1.1962.

Paikannimistö on muotoutunut järvenlaskun mukaan. On Tirrinsaari, Mustalaissaari, jota myös Selkäsaareksi kutsutaan, Teerisaari, Ruunaluoto ja Raatosaari. Konttiniemi, Noisniemi, Oriniemi ja Keljosniemi. Hyviä aikoja kuvaavat Onnela ja Lepola, puutteellisia aikoja taas Hätäniemi ja Nälkäluoto. Kohtalokkaan tapahtuman johdosta eräs talo sai lisänimen Tyräpuro.

Naapurikunnista Juuasta, Kontiolahdelta ja Rääkkylästä muuttaneet ihmiset mm. Turuset, Toivaset, Kainulaiset, Räsäset, Hämäläiset, Karvoset, Hirvoset ym. asuttivat Ruvaslahtea niin, että tutkimuksen mukaan sotien jälkeen Ruvaslahden asukasluku oli 600 henkeä.

Ruvaslahdella on ollut 6 kauppaa, Osuuskauppa, Heikki Piiroisen kaupat Ruvaslahdella ja Varosessa, Koistisen kauppa Renssilässä sekä Osuuskauppa ja Päivisen kauppa Oriniemellä. Apteekkari Sandelinin omistama apteekki toimi Ruvaslahdella vuosisadan alkupuolella aina vuoteen 1923 saakka. Aluksi apteekki sijaitsi Ruvasniemen Tanskasten pihapiirin pohjoispuolella Ahon-päässä. Myöhemmin apteekki oli nykyisen koulun paikalla. Vuonna 1924 kunta osti paikan siihen rakennettiin Ruvaslahden koulu, joka valmistui 1925. Sotien jälkeen oli Ruvaslahdella myös Osuuspankin sivukonttori ja Osuuskaupan yhdeydessä postitoimisto.

Ruvaslahden koulun oppilasmäärä oli ennen sotia toistasataa ja opettajia viisi. Väestön lisäys siirtolaisten tullessa sodan aikana ja sotien jälkeen aiheutti sen, että Ruvaslahden koulupiiri jaettiin kolmeen osaan, Varosen, Ruvaslahden ja Oriniemen koulupiireihin ja koulut toimivat kolmiopettajaisina.

1960-70 luvuilla alkoi voimakas muuttoliike Etelä-Suomen kaupunkeihin ja Ruotsiin. Työtilaisuuksien puuttuessa kotiseudulla nuoret hakeutuivat asutuskeskuksiin opiskelemaan tai työhön. Näinä vuosina väestö väheni vajaaseen 400 asukkaaseen. Tällöin tuli ajankohtaiseksi koulupiirien yhdistäminen takaisin entiselleen. Kumpikaan lakkautetuista kouluista ei jäänyt tyhjilleen. Varosen kouluun perustettiin perhekoti Koukku, jossa omistajaperheen voimin hoidettiin avohoidossa olevia psyykepotilaita. Syyskuussa 2002 perhekodin asukkaat muuttivat Tarmo Maarasen omistamaan perhekoti Ukonhattuun, joka on Ruvaslahden entisen Osuuskaupan laajennetuissa tiloissa. Oriniemen koulun osti kyläyhdistys vuonna 1989 ja sai nimekseen Kylätalo. Koulu ostettiin Tietotupaa varten. Vuonna 1993 Kylätalo valittiin valtakunnalliseksi kyläpavelukeskukseksi.

EU:n myötä käynnistyi Joensuun ympäristön Leader-ohjelma ja sille varattiin tilat kylätalolta. Vuonna 2001 Leader-toimisto muutti kuitenkin Joensuuhun ja toimitilat vuokrattiin Irmeli Turuselle Toimistotupaa varten. Toimistotupa osti 2005 kyläyhdistykseltä toimistokoneet ja muutti pois Kylätalolta. Samana vuonna kylätalo on pantu myyntiin.

Keskellä kylää sijaitseva Ruvaslahden ala-aste toimii kahden opettajan, keittäjä-siivoojan ja yli kahdenkymmenen oppilaan voimin. Tämä kuvaa sitä, että ruvaslahtelaiset perheet ovat melko nuoria. Koulurakennus on viihtyisä, peruskorjattu ja siinä on tilat erityisluokille.

 

Elinkeinot

Ruvaslahden koulupiirin ja kylän alueella on asukkaita noin 300 ja kotitalouksia 120. Asukkaista on noin 1/3 maatalouden harjoittajia, 1/3 muissa ammateissa ja koululaisia ja 1/3 eläkkeellä tai muilla korvauksilla. Uutena piirteenä on tullut se, että monet työstä eläkkeelle jääneet perheet palaavat takaisin kotikonnuilleen tai rakentavat kesäasuntonsa myös talviasuttavaksi. Vapaa-ajan asuntoja on puolisentoistasataa ja lisää on suunnitteilla. Keäaikana kylän väkiluku lisääntyy kolmanneksella. Höytiäinen ja rauhallinen viihtyisä ympäristö kiehtovat palaamaan takaisin.

Ruvaslahdella toimii kyläkauppa ja sen yhteydessä asiamiesposti. Kylän sisäisenä tiedotuskanavana on ilmestynyt kylälehti Ruvasviesti.

Kylälle on rakennettu uusia asuintaloja runsaasti ja lähes kaikki -40 ja -50 luvuilla rakennetut talot ovat remontoitu. Maatalousrakennuksiin, kuten navettoihin, kuivureihin ja koneisiin on investoitu voimakkaasti viimeisinä vuosikymmeninä. Melkein kaikilla tiloilla on tehty sukupolvenvaihdos ja suurin osa nuorista viljelijöistä on saanut maatalousalan koulutuksen.

Ruvaslahdella on

- lypsykarjatiloja                                      - mullitiloja                                               - jalostussikaloita                                    - erikoisviljelytiloja                                  - maatilamatkailutiloja                         - muovialan alihankkijoita                        Ruvaslahdella toimii - saha- ja betonialan yritys                                                                                       - toimistotupa - perhekoti                                               - metsäkoneurakoija                              - suojatyökeskus

19 4 1 4 2 4     1 1 1 2 1

 

Edellä olevien lisäksi Ruvaslahdella toimii kaksi vesiosuuskuntaa, metsästysseura, kalastuskunta ja kaksi marttayhdistystä. Ensimmäinen Ruvaslahden vesiosuuskunta on perustettu 24.8.1982. Se on maamme vanhimpia. Vesijohdon pituus oli suunniteltaessa 34 km.

Ruvaslahdelle saatiin 80-luvun alkupuolella Pohjois-Karjalan erityishuollon kuntainliiton Honkalammen keskuslaitoksen alainen suojatyökeskus, joka työllistää kehitysvammaisia ja kuntoutettavia henkilöitä. Maatilalla toimiva suojatyökeskus oli alkuaan koeluontoinen, mutta on osoittautunut erittäin viihtyisäksi ja monipuoliseksi työpaikaksi, jossa nämä työllistetyt ja kuntoutettavat viihtyvät.

Nykyisin tämä Savirannan toimintakeskus on Polvijärven kunnan ylläpitämä ja kuntoutettavia on kaikkiaan 30 henkilöä. Heistä osa asuu Savirannassa ja muut käyvät joko tukiasunnoista tai kodeista käsin päivisin töissä. Vakituista henkilökuntaa on kolme ohjaajaa ja lisäksi ajoittain on myös työharjoittelijoita. Toiminta-ajatuksena on tarjota kehitysvammaisille kodinomaista ja maataloustyyppistä työ- ja päivätoimintaa. Tärkeää on tukea mukana olevia mahdollisimman itsenäiseen ja omatoimiseen elämään.

 

Luonto

Höytiäisen luonnollista rantaviivaa on kylän alueella noin 40 kilometriä. Höytiäinen on tarjonnut mahdollisuuden sekä ammattimaiseen että kotitarvekalastukseen. Nuottakuntia on kylällä ollut useita ja paras saalis on ollut jopa 900 kg muikkuja. Nykyisin kalastus on pääosin kotitarve- ja virkistyskalastusta, joskin parhaana pyyntiaikana saalista liikenee myyntiinkin.

Maasto Ruvaslahdella on tasaista järvenpohjamaista johtuen. Vieraasta matkailijasta näyttävät nämä peltoaukeat muistuttavan Pohjanmaan lakeuksia. Tasainen maasto on luonut hyvät mahdollisuudet peltokasvien viljelylle ja kesällä seutu on vehreän ja vehmaan näköinen. Ruvaslahden luontoon kuuluu myös reheviä lehtimetsiä ja matalilla järvenrannoilla viihtyy runsas linnusto. 

Kylään kuuluva Viklinsuo on rauhoitettu. Valkoselkätikka viihtyy kylään kuuluvassa Teerisaaressa. Viklinsuo ja Teerisaaressa oleva Sisuslahti kuuluvat Natura-ohjelmaan. Ruvaslahden pohjukka on varattu lintujen suojelualueeksi ja siellä on lintutorni. Kurjet pesivät kylän soilla ja pysähtyvät suurina parvina pelloille ruokailemaan. Myös joutsenet ja hanhet laskeutuvat Ruvaslahdelle. Hyönteisistä erikoisuutena mainittakoon samettimuurahainen Vanhanrannan penkassa ja samoilla seuduilla on lähimetsässä nähty liito-orava.

Tie Polvijärveltä kyläkaupalle asti on päällystetty, samoin Oriniemen Länsirannan tie. Kyläläisiä ihmetyttää suuresti, että keskelle kylää jätettiin noin kolme kilometriä tietä peruskorjaamatta sorapinnalle. Asiasta on valitettu useaan otteeseen, mutta parannusta ei ole vielä tullut. Vesijättömaalla teiden alla on yleisesti savea. Näin ollen tiet kärsivät keväisin voimakkaista routavaurioista ja nykyinen runsas ja raskas liikenne rasittaa niitä voimakkaasti.

 

Tulevaisuus

EU:hun liittymisen seurauksena tapahtunut rakennemuutos aiheutti sen, että kyläläiset etsivät uusia tulolähteitä. Työssäkäynti kodin ulkopuolella on lisääntynyt varsinkin naisilla. Pienimuotoinen yritys- ja alihankintatoiminta on viriämässä. Toivottavasti nämä ideat ja hankkeet auttavat säilyttämään kylän asuttuna.

Ruvaslahti on elävä ja vireä maatalouskylä. Maatilat ovat elinvoimaisia ja nuorten, ammattinsa osaavien maatalousyrittäjien hallinnassa. Jos tulevaisuus ei aina näytäkään kovin valoisalta ja on maanviljelijän kannalta epävarmaa, usko huomiseen säilyy.