Sotkuman historiaa
Jo kivikauden ihmiset huomasivat
Sotkuman hyväksi paikaksi eli Sotkumasta on arkeologissa kaivauksissa löydetty
aikakauden 4000-2500 ekr asuinpaikka. Naapurikylästä Solasta on löydetty Suomen
vanhin kuparirengas, joka on ajoitettu vuosille 3000-2000
ekr.
Sotkuma on Polvijärven vanhin kylä ja
se mainitaan ensimmäisen kerran v. 1500 Vatjan viidenneksen veroluettelossa
Viinilahden kylänä Ruojärven luona. Tutkijoiden mukaan tuossa luettelossa
viitataan aiempaan v. 1480 veroluetteloon eli kylä olisi perustettu ennen vuotta
1480. 1544 kylän nimi oli Stjapinojavka.
Novgorodin arkkipiispa Makarin lähettämänä pappismunkki Ilja teki käännytystyötä Karjalassa vuosina 1534-35. Hän pyrki lujittamaan ortodoksisen kirkon valtaa ja karsimaan kansasta pakanalliset tavat. Perimätiedon mukaan hän olisi käynyt Sotkumassa, jossa ennen vanhaan puhuttiin Iljan kivistä hänen käyntinsä muistona. Kansanruno kertoo Iljan vierailusta:
"Vieras tuli Viron
takoa,
Pyhä Ilja Inkeristä,
Alkoi kirkkoa kohota,
Säässynätä saaren
päähän;
Risti miehet mielihyvin,
Vaimot vastenmielisetkin.
Ilja,
pyhän miehen poika,
Veessä kastoi karjalaiset,
Silmät risti
riitamiesten,
Sovitti sotaisan kansan,
Ilajalle ilon saattoi,
Sulosanat Sotkumalle,
Liperille liian hyvät".
Stolbovan rauhan 1617 jälkeen alkoi luterilaisten muutto alueelle, pääasiassa Savosta. Tämän seurauksena Sotkumastakin pakeni ortodokseja Venäjälle, mutta silti kylä on säilynyt nykypäivään asti voimakkaasti ortodoksisena alueena. Lamminniemessä on ollut 1600-1700-luvuilla kalmisto ja tsasouna, jonka luterilaiset ovat todennäköisesti hävittäneet.
Sotkumasta valtakunnallisesti merkittäviä
arkeologisia löytöjä
Sotkumassa on ollut käynnissä vuosina 1997-99 Museoviraston arkeologinen tutkimus, jossa on etsitty mm. rauta- ja keskiajan kohteita. Kaivauksissa on löydetty rahoja, ristejä, pronssia, pistin, rautaa, rautakuonaa, sinetti, lasihelmi, lasia, lasikuonaa, karjalaista, lasitettua ja valkosavikeramiikkaa, kivitavaraa, posliinia, fajanssia, liitupiippuja, tiiltä, palanutta savea, hioimia, kvartsia, piitä, palanutta ja palamatonta luuta. Erityismaininnan ansaitsee Iljalan pellosta löytynyt valtakunnallisesti merkittävä 1600-1700-luvun hopearahakätkö, josta löytyi yhteensä 161 venäläistä ja ruotsalaista kolikkoa.
Pohjois-Karjalan Museo on myös suorittanut 1998-99
kaivauksia Lamminniemen ortodoksikalmistoalueella. Kaivauksin varmistettiin nyt
kalmistoalue ja tutkimuksiin saatiin yhteensä kahdeksan vainajaa. Ihmetystä on
herättänyt niiden rinnan päällä ollut piikiven palaset. Vainajille tehdään
DNA-testit Oulun yliopistossa.