Kuntien talousnäkymät ovat poikkeuksellisen synkät Pohjois-Karjalassa.
Vuosi 2023 on Suomen kunnille historiallinen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien järjestämisvastuulta. Uudistus muuttaa kuntien talouden rakenteita erittäin merkittävästi.
Erityisesti Pohjois-Karjalan maakunnalle uudistus on poikkeuksellisen haastava Siun soten muuta maata nopeamman menokasvun sekä heikomman verokehityksen takia.
Lisäksi uhkana on, että hyvinvointialueille kuuluvia riskejä ja vastuita jää jatkossakin kuntien kannettavaksi, joka on kuntien talouden kantokyvyn näkökulmasta kohtuutonta.
Historiallisen suureen uudistukseen edetään epävarmassa ja ennustamattomassa toimintaympäristössä. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, korkea inflaatio ja korkotason nousu yhdistettynä energiapulaan ja kohonneisiin energianhintoihin heikentävät myös kuntien näkymiä. Julkisen talouden heikko tilanne lisää kuntatalouden kehitykseen liittyvää huolta.
Sote-uudistuksen myötä kuntien nettomenot pienenevät merkittävästi. Samanaikaisesti myös kuntien verotulot ja valtionosuudet alenevat huomattavasti. Vaikka verotulot ja valtionosuudet pienenevät, velat ja vastuut jäävät kunnille. Näin kuntien suhteellinen velkaantuneisuus sekä velkaantuneisuuteen liittyvät riskit, kuten korkotason nousu, kasvavat.
Epävarmuutta lisää myös se, että hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiseen liittyvät taloudelliset vaikutukset ovat kytketty kahden edellisen vuoden sote-menojen kehitykseen.
Tämä vaikuttaa erityisesti Pohjois-Karjalassa, jossa on oltu edelläkävijöitä soten järjestämisessä.
Vuosi 2023 näyttää koko maan kuntataloudessa varsin hyvältä. Näin myös pääosin Pohjois-Karjalassakin, mutta kyseessä on sote-uudistukseen liittyvä vääristymä, joka uhkaa peittää alleen maakunnan kuntien todellisen tilanteen. Uudistuksen verotulokertymää vahvistavat vaikutukset ovat vain väliaikaisia.
Todellisuudessa lähtökohdat tuleville vuosille ovat hyvin haastavat, ja viiden Pohjois-Karjalan kunnan talousarvio on jo vuodelle 2023 alijäämäinen. Tilanne heikkenee vuonna 2024 voimakkaasti niin sanottujen verohäntien vaikutusten poistuessa. Lisäksi maakunnan kuntien taloutta heikentää voimakkaasti myös sote-uudistuksen taloudellisten vaikutusten jälkikäteistarkistus. Jälkikäteistarkistuksessa siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden menot korjataan vastaamaan toteutuneita menoja.
Jälkikäteistarkistus toteutetaan oikaisemalla valtionosuuksia. Siun soten menokasvu on ollut kuluvana vuonna voimakasta, jonka takia on odotettavissa, että maakunnan kuntien valtionosuuksien taso alenee vuodesta 2024 merkittävästi. Palkkaharmonisaation kustannukset huomioiden Siun sotelta on tulossa vuodelta 2022 maakunnan kuntien katettavaksi alijäämää noin 60–70 miljoonaa euroa.
Kun vuosi 2021 otetaan huomioon, kuntayhtymän kahdelta viimeiseltä toimintavuodelta kunnille kertyvä alijäämä on kasvamassa noin 75–90 miljoonaan euroon. Maakunnan kuntien valtionosuudet alenevat Siun soten alijäämän johdosta vuodesta 2024 alkaen noin 25 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin viidesosaa kuntien vuosittaisista valtionosuuksista. Kymmenen vuoden aikana pysyvä valtionosuusmenetyksen suuruus on 250 miljoonaa euroa.
Siun soten menokasvu on ollut kuluvana vuonna huomattavan nopeaa ja toteutuva kustannustaso ylittää asetetut tavoitteet.
Vuoden 2022 mittava menokasvu merkitsee, että Siun soten maksuosuuksien kasvu edellisen vuoden maksuosuuksiin nähden on kohoamassa yli 12 prosenttiin. Kuntien asettama tavoite maksuosuuksien kasvulle oli kolme prosenttia. Tässä huomioitiin kuntayhtymälle asetettu tavoite pienentää menokasvua ja siten kuntien katettavaksi tulevaa alijäämää omaisuuden myynnin kautta. Siun soten vuodelle esittämä rahoitustarve oli noin 11 miljoonaa euroa kuntien asettamaa tavoitetta korkeampi. Kuluvan vuoden kustannustaso ylittää kuitenkin merkittävästi Siun soten esittämän talouskehyksen.
Siun soten menokasvu on ollut erityisesti kuluvana vuonna huomattavasti nopeampaa myös koko Suomeen verrattuna. Kuntaliiton arvion mukaan hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kulut ovat ylittymässä noin kolme prosenttia kuntien tämän vuoden talousarvioista, kun Pohjois-Karjalassa luku on noin yhdeksän prosenttia. On huomattava, että samanaikaisesti Pohjois-Karjalan kuntien verokehitys on ollut koko maata heikompaa.
Pohjois-Karjalan kuntien talouden tilanne heikkenee vuonna 2024 merkittävästi sote-uudistuksen väliaikaisten kuntien taloutta vahvistavien vaikutusten väistyessä. Kuntien yhteenlasketut talousarviot vuodelle 2024 ovat noin 20 miljoonaa euroa alijäämäiset. Tämä tarkoittaa käytännössä keskimäärin noin viiden prosentin sopeutuspainetta käyttötalouteen.
Osalla kunnista sopeutustarve on huomattavasti tätä suurempi. Tehtäväkentän ja toimintamenojen kaventuessa kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan menoja sopeuttamalla kuitenkin vähenevät.
Kuntatalouden kantokyky on muodostumassa jatkossa myös selvästi hyvinvointialueita heikommaksi. Esimerkiksi maakunnan kuntien yhteenlasketut nettomenot ovat vuoden 2023 talousarvioiden mukaan vajaat 400 miljoonaa euroa, kun vastaavasti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen nettomenot ovat yli 700 miljoonaa euroa. Kuntien sopeutusmahdollisuudet ovat siten huomattavasti hyvinvointialueita rajallisemmat.
Toisaalta kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kasvamassa ensi vuonna yli 470 miljoonaan euroon, kun vastaavasti hyvinvointialueen lainakannaksi on arvioitu runsas 190 miljoonaa euroa. Velkaantumiseen liittyvät riskit ovat kuntataloudessa merkittävä epävarmuustekijä, ja korkotason nousu vaikeuttaa voimakkaasti kuntien toimintaedellytyksiä.
Kuntien tehtävät painottuvat jatkossa merkittävästi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Kuntien rooli on näiden palveluiden kautta merkittävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Kunnille jatkossakin kuuluvat palveluvelvoitteet ja kuntien lähtökohtaisesti hyvinvointialueita heikompi talouden kantokyky huomioiden on kohtuutonta ja kestämätöntä, että esimerkiksi sote-palveluverkkoa koskevat investoinnit ja niihin liittyvät riskit jäisivät jatkossa kuntien kannettavaksi.
Kunnille ei tulisi myöskään siirtää vastuuta esimerkiksi hyvinvointialueiden tehtäviin kuuluvien avustusten tai kehittämishankkeiden rahoituksesta.
Kuntien toimintakyvyn turvaaminen on elintärkeää myös hyvinvointialueiden näkökulmasta. Elinvoimaiset kunnat kykenevät huolehtimaan asukkaidensa elämänlaadusta, ja keventämään näin hyvinvointialueiden taakkaa.
Pohjois-Karjalan kuntajohtajat: Heikki Hallikainen, Kari Karjalainen, Jarkko Määttänen, Pekka Hirvonen, Kyösti Korhonen, Pekka Hyvönen, Jari Tuononen, Hannele Mikkanen, Marjut Ahokas, Henri Tanskanen, Mikkö Löppönen, Maarika Kasonen, Esko Rautiainen, Markus Hirvonen
