Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on käynnissä palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman laatimistyö. Tarkoituksena on laatia suunnitelma, joka vastaa asukkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin ja ohjaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä maakunnassa pitkälle 2030-luvulle.

Palvelustrategiassa määritellään tavoitteet ja reunaehdot, palveluverkkosuunnitelma puolestaan konkretisoi nämä tavoitteet. Valmista on määrä olla kesäkuun loppuun mennessä.

– Nyt on käynnissä valmisteluvaihe ja päätöksiä tehdään kesäkuussa aluevaltuustossa, kertoo Siun soten muutosjohtaja Elina Felin.

– Valmistelutyössä tuotetaan nyt erilaisia skenaarioita ja malleja, joissa huomioidaan muun muassa maakunnan väestökehitys, henkilöstön saatavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Näitä tullaan käsittelemään ja arvioimaan kevään aikana laajasti eri toimielimissä, henkilöstön kanssa sekä julkisella lausuntokierroksella ennen päätöksentekoa, Felin jatkaa.

Muutokset itse palveluverkkoon eivät toteudu kertaheitolla, vaan palvelujen kehittämistä tehdään pidemmällä aikavälillä. Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman aikajänne on 15 vuotta, mille aikavälille konkreettiset toimenpiteet ajoittuvat.

Palvelustrategian ja palveluverkon uudistamisella vastataan siihen, miten Pohjois-Karjalassa järjestetään väestön tarpeita vastaavat ja lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueella käytössä olevilla resursseilla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaivaava työvoimapula on kansallinen ongelma, johon ei ole näkyvissä helpotusta tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä.

– Tässä haetaan tasapainoa kasvavan palvelutarpeen ja käytettävissä olevien voimavarojen välille. Tavoitteena on saada hyvinvointialueen palvelutuotanto taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle pohjalle vuoden 2025 loppuun mennessä, kertoo Siun soten hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.

Valmistelun taustalla on muun muassa laaja asukas- ja henkilöstökyselyjen aineisto. Kyselyjen perusteella asiakkaiden kaikkein selkein odotus on yhteydensaannin helpottuminen sekä palveluihin pääsyn ja saatavuuden parantuminen. Palvelustrategian rungoksi onkin nostettu ajattelutapa, jossa perinteisten puhelinpalvelujen ja toimipaikoissa asioinnin rinnalla ovat sähköiset palvelut ja omatoiminen asiointi. Valmisteilla olevassa, tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen evästyksiin pohjautuvassa mallissa sosiaali- ja terveysasemien peruspalveluvalikoima olisi yhtenäinen, mutta alueen väestön tarpeiden perusteella muita palveluja voitaisiin tuottaa joko sote-asemalla, liikkuvina palveluina, kotikäynteinä tai sähköisinä palveluina. 

– Tämä on uusi tapa ajatella, sillä joidenkin palvelujen tuottamisen tapa voi jatkossa olla erilainen eri puolilla maakuntaa. Sama palvelu voi jossain toteutua sosiaali- ja terveysasemalla, jossain toisaalla kotikäynnillä. Yhdenvertaisuutta ei mitata seinien määrällä, vaan sillä, että palvelu vastaa väestön tarpeita ja on saatavilla sekä saavutettavissa, Elina Felin taustoittaa valmistelun lähtökohtia.

Palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman valmistelu alkoi käytännössä vuoden alussa. Viranhaltijavalmistelua tehdään kahdessa projektiryhmässä, joiden jäsenet edustavat kaikkia Siun soten toimialueita ja henkilöstöä. Valmistelua ohjaa hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta. Valmistelun taustalla on laaja tiedonkeruu sekä henkilöstön ja asukkaiden osallisuuskierroksilta saatu laaja aineisto.

– Uudistuminen on välttämättömyys, kun katsoo väestöennusteita, henkilöstön eläköitymistä ja palvelutarvetta. Yksi hyvinvointialueen arvoista on avarakatseisuus, ja juuri sitähän tässä tarvitaan, jotta saamme maakunnan madonluvut käännettyä uudistus- ja elinvoimaksi, Kirsi Leivonen pohtii.