Kolmikko Polvijärven elinkeinotiimistä eli kunnanjohtaja Heikki Hallikainen, maaseutuasiamies Teuvo Mutanen ja Business Joensuun yritysasiantuntija Juha Saastamoinen kävivät yritysvierailulla Kinahmossa. Pihaan saapuessa ei ollut epäilystäkään siitä, minkä alan yritykseen nyt on saavuttu, kun ”bäää”-huudahdukset vastaanottivat vieraat.
Satalammasta luomutila on Heli ja Jani Jolkkosen yritys. Lampaan liha on päätuote, mutta sivutuotteena syntyy myös villaa ja taljoja.
− Satalammasta on äitini keksimä nimi. Hän haaveili, että olisipa joskus sata lammasta. Sen tavoitteen yli on menty, nauraa Heli Jolkkonen.
Heli on tilalla yrittäjä jo toisessa sukupolvessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2011. 2000-luvun alkupuolella tilalla oli vielä nautojakin, mutta vähitellen naudat jäivät pois ja tilasta tuli lammastila. Jolkkoset ovat jatkaneet pelkkien lampaiden pitoa. Tilan eläinluku vaihtelee 200 ja 350 välillä. Syksyllä ja keväällä luku on karitsojen syntyessä korkeimmillaan. Aikuisia uuhia on tänä syksynä noin 160.
Kuva: Pariskunta hoitaa tilan työt keskenään. Jani huolehtii peltotöistä ja Heli lampaista.
Ei painetta investoinneille
Viime vuosien aikana Jolkkoset ovat tehneet useita hankintoja tilan kehittämiseksi. Isoin investointi on ollut uuden kotitalon rakentaminen.
− Nyt ei ole listalla mitään suurta tai välttämätöntä. Seuraavat investoinnit vaativat myös harkintaa. Pitäisi olla ajatus, että joku on jatkamassa tätä meidän jälkeemme, miettii Heli.
Jolkkosten perheeseen kuuluu kaksi poikaa, mutta puheet työn jatkamisesta ovat vielä aikaisia.
− Vanhempi poika osaa olla jo traktorilla apumiehenä, mutta eipä näistä muuten vielä tiedä mikä isona kiinnostaa, pohtii Heli.
Tilan työt hoituvat Helin ja Janin toimesta yhdessä.
− Pääsääntöisesti Jani on peltovastaava ja minä hoidan eläimet. Hyvin paljon täällä tehdään myös yhdessä, Heli kertoo.
Tilan omilla pelloilla kasvaa lampaiden tarpeisiin riittävät luomurehut sekä hernettä ja kauraa.
Villalla vähäinen kysyntä
Keritsiminen on tilalla ulkoistettu työvaihe. Tuttu ammattilainen Virosta käy suorittamassa urakan kahdesti vuodessa.
− Se on kuin tanssia, kun taitava keritsijä käsittelee lampaita. Me olemme siinä vain siirtoapuna. Lampaat keritään vielä lokakuussa ennen pakkasia ja sitten taas keväällä uudelleen, kertoo Heli.
Villalle on tällä hetkellä melko huonosti markkinoita. Suomessa tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Kehräämöjen tuotteiden kysyntä on hidastunut.
− Jos villalle olisi ottajia, sillä kattaisi vaikkapa keritsimisen kulun, mutta muutoin sillä ei onneksi ole vaikutusta tilan kannattavuuteen. Huonommalle villalle on sentään kysyntää, kun metsänomistajat mielellään levittävät sitä hirvikarkotteeksi oksille metsätuhojen ehkäisyyn, Heli sanoo.
Lammastilalla enemmän huolta aiheuttavat eläinten terveyteen liittyvät uhat. Maailmalla kiertää aina karjaa sairastuttavia viruksia ja bakteereja. Niiden kanssa pitää olla varovainen Suomessakin. Myös mahdolliset petovahingot aiheuttavat huolta eläimistä. Molempien suhteen tilalla on onneksi selvitty vähällä.
Jolkkosilla on laidunta noin 30 hehtaaria sisältäen metsämaita. Isot niityt ja metsälaitumet tarjoavat lampaille lajityypilliset olosuhteet. Suuren alueen turvaaminen on työläs tehtävä.
− Meillä on melkoinen urakka edessä, kun pystytämme useamman kilometrin petoaitaa laitumien suojaksi, kertoo Heli.
Kuva: Vasemmalta Teuvo Mutanen, Heli Jolkkonen, Juha Saastamoinen ja Heikki Hallikainen.
Polvijärveläistä luomulihaa
Lampaanlihan rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa yhdistyy usein erityistilanteisiin ja juhlaan kuten pääsiäiseen tai rosvopaistiin. Heli Jolkkonen kuitenkin vakuuttaa, että lampaanliha käy myös arkeen.
− Meidän ei tarvitse ostaa kotiin kaupasta lihoja, koska valmistan erilaisia arkiruokia lampaasta. Esimerkiksi lampaan jauheliha on aivan loistavaa. Lapset eivät enää muuta suostu syömäänkään, Heli kertoo.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2023 syötiin lihaa henkilöä kohden 77,6 kilogrammaa. Tuosta määrästä vain 0,6 prosenttia (0,5 kg) on lampaanlihaa. Paljon on siis vielä opittavaa lampaanlihan hyödyntämisestä.
− Toivotaan, että ihmiset arvostavat kotimaista ja suosivat paikallista lihaa jatkossa enemmänkin. Suurin osa tilamme teuraista myydään Suomen Lammasosuuskunnan kautta ja lihat markkinoidaan tukkujen kautta eteenpäin, mutta lihaa on ostettavissa myös Polvijärven Liha-Aitan kautta tilaamalla. Tilaamalla saa varmasti lähellä tuotettua luomulammasta ja tukee paikallista yrittämistä, vinkkaa Heli.
Aktiivinen rooli Polvijärvellä
Helin ja Janin lampaat ovat polvijärveläisille tuttu näky kesällä, kun he tuovat osan laiduntamaan niitylle kirkonkylän kupeeseen. Lampaat ovat tehokkaita maisemanhoitajia ja ne ilahduttavat kylän asukkaita läsnäolollaan.
Heli Jolkkonen on myös mukana yhdistystoiminnassa ja usein mukana tapahtumissa Polvijärvellä ja lähialueilla.
− Minä innostun helposti ja lähden moneen juttuun mukaan. Lampaiden hoitosykli onneksi myös mahdollistaa sen, että välillä on rauhallisempia sesonkeja, jolloin voin puuhata muutakin, kertoo Heli.
Aktiivisuus ja mukana olo erilaisissa yhteisöissä ei tuota Jolkkosille suoria rahallisia voittoja, mutta tarkoituksena onkin nostaa maaseudun ja maaseutuyrittäjyyden imagoa.
− Se on sellaista yhteisen hyvän edistämistä. Ihmisten kohtaaminen ja maatalouden asioista keskusteleminen on tärkeää. Ja pitäähän jonkun tuoda esille myös lammastuotantoa. Sitä ei niin paljon täällä Pohjois-Karjalassa ole, Heli perustelee.
Kuva: Heli Jolkkonen oli mukana 2024 maakuntapäivän tapahtumassa Polvijärven talomuseolla.
Tilan yhteystiedot:
Heli Jolkkonen
puh. 0503734041
tmisatalammasta@gmail.com
Lisätietoa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta: www.luke.fi/fi/tilastot
Kuva: Elinkeinotiimi lahjoitti Jolkkosille kiitokseksi ajastaan Polvijärvi-pipot.
Yritystarinoita Polvijärveltä
Polvijärven elinkeinotiimi tekee säännöllisesti tutustumiskäyntejä paikallisiin yrityksiin. Haluatko kutsua heidät kylään ja kertoa yrityksesi viimeisimmät kuulumiset? Laita sähköpostia: heikki.hallikainen@polvijarvi.fi
Kaikki yritystarinat on koottu kunnan verkkosivuille: www.polvijarvi.fi/yritystarinoita
