Saviranta on perustettu vuonna 1984 Ruvaslahden kylälle Polvijärvelle. Alun perin toimintakeskuksen ja asuntolan perustamisen taustalla oli Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kaksivuotinen kokeilu. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, miten kehitysvammaiset sopeutuvat maatilalla sijaitsevaan yksikköön ja vastaavasti, miten ympäristö suhtautuu heihin osana kyläyhteisöä. Maatila pihapiireineen tarjosi uudenlaisen ympäristön kehitysvammaisten asuntolalle ja työtoiminnan järjestämiselle. 

Asuntolatoimintaa Savirannassa ei enää ole. Asumisyksikön viimeinen asukas muutti Savirannasta loppuvuodesta 2023, joten siitä lähtien Savirannassa on järjestetty ainoastaan päiväaikaista työ- ja päivätoimintaa. Itsenäisesti kotona asuvien asiakkaiden tukena kotikäynneillä kiertää Polvijärven tuetun asumisen ohjaaja. 

Hankkeesta saatujen hyvien tulosten perusteella toiminta Savirannassa jatkui Polvijärven kunnan ylläpitämänä. Asiakkaat saivat osallistua maanviljelyn ja puutarhatöiden lisäksi myös karjanhoitoon. Savirannassa on aikojen saatossa ollut mm. lampaita, sikoja, kanoja, nautoja, kalkkunoita, vuohia ja kaneja. Kotieläinten heinät ja rehut kasvatettiin tilalla. Tärkeinä tavoitteina olivat omavaraisuus ja riippumattomuus, joten oman tilan eläimistä hyödynnettiin mm. lihat, munat ja villat. Siihen aikaan työtoiminnassa korostuivat vuodenkierron mukaan eläminen ja tilan töistä huolehtiminen. Savirannassa maatilan hoitoon liittyvät työtehtävät tarjosivat vaihtoehtoisen toimintamuodon ns. teolliselle "suojatyölle", joka oli tuohon aikaan lähes ainoa työtoiminnan muoto kehitysvammaisille.

Vuonna 2017 Savirannan työ- ja asumisyksikkö siirtyivät osaksi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä Siun Sotea. Toimitilana on edelleen sama kiinteistö, kuin toimintaa aloitellessa, vuokranantajana Polvijärven kunta. 

Viime vuosina Savirannan toimintaa on kehitetty ja muokattu vastaamaan paremmin asiakkaiden tämänhetkistä toimintakykyä ja toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon mm. asiakkaiden ikääntyminen. Muutama asiakkaista on käynyt Savirannan työtoiminnassa lähes sen perustamisesta saakka! Eläimiä Savirannassa ei enää ole, mutta omavaraisuus ja vuodenkierron mukaiset työt on vahvasti osa toimintaa. Kesäisin kasvatetaan itse vihanneksia, jotka hyödynnetään ruoanlaitossa. Asiakkaat osallistuvat mielellään oman pihan viinimarjojen poimimiseen, joista mehustetaan mehua talven varalle. Marja- ja sieniretkiltä poimitaan luonnon antimet pakastimeen. Osana työ- ja päivätoimintaa asiakkaiden kanssa valmistetaan koko porukalle lounasta. 

Vuonna 2020 Polvijärven kirkonkylällä toiminut Rukkimetsikön päivätoimintayksikkö ja Saviranta yhdistyivät yhteiseksi toimintakeskukseksi. Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat toimivat yhteistyössä, toki päivätoiminnassa on omiakin projekteja, jotka tukevat asiakkaiden kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Toiminta työ- sekä päivätoiminnassa rakentuu arkielämässä tarvittavien taitojen, sosiaalisia taitoja tukevien ja mm. kädentaitoja vahvistavan tekemisen ympärille. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua monipuolisesti erilaisiin toimintoihin ja olla osana yhteisöä. Retket ja lähiympäristön tapahtumiin osallistuminen, liikuntatuokiot kunto- tai liikuntasalissa, ulkoilu ja etäpäivätoiminnan nettilähetyksiin osallistuminen tuovat vaihtelua viikkoihin. Kaiken toiminnan pohjalla on asiakkaiden kanssa yhdessä tekeminen ja toiminnan mukauttaminen asiakkaiden toimintakykyä vastaavaksi niin, että jokainen voi osallistua tekemisen omalla tavallaan. 

Vaikka toimintaa on jouduttu muuttamaan paljon alkuperäisestä tarkoituksestaan mm. säädösten, ajankuvan, asiakkaiden toimintakyvyn ja resurssien vuoksi, Saviranta on edelleen ainutlaatuinen toimintayksikkö Siun Soten alueella. 

(Kuvan ja tiedot on toimittanut Savirannan työ-ja päivätoimintayksikön ohjaaja Jonna Kettunen)