− Ensimmäinen kosketus Polvijärveen oli se, kun joku tuttavistamme lähetti meille Helsinkiin postikortin. Siinä oli kuvattuna kaunis järvimaisema Huhmarisvaaralta, muistelee Hannu Launonen hymyillen.

Tänä päivänä Huhmarisvaaran maisemat ovat Hannulle totisinta totta, kun hän tottuneesti halkoo pitkin Höytiäisen pintaa kalareissuillaan.

Polvijärvi tunnetaan maaseutumaisemistaan, mutta on meillä myös upeat vesistöt. Hannu tuntee ne erinomaisen hyvin.

Savolaispoika asettuu Polvijärvelle

Hannu Launonen on eläkepäiviä viettävä ravintola-alan ammattilainen ja kalamies.

Hän on kotoisin Ruokoveden rannalta, Maaningan ja Siilinjärven rajalta. Puoliso on kotoisin Juuasta. Savolaisuus ei miehestä karise pois, vielä monen vuodenkaan jälkeen.

− En voi sanoa, että olisin pohjoiskarjalaistunut. Olen savolainen loppuikäni. Omasta murteestani en pääse, mutta onneksi sen kanssa selviää täälläkin, Hannu toteaa.

Ravintola-ala on kuljettanut Hannua moneen suuntaan, ja kokemusta on karttunut Kolilta Sveitsiin asti. Lienee ollut sopivaa sattuman ja kohtalon peliä, että hän asettui Polvijärvelle.

Nuori Hannu Launonen lähti vuonna 1976 ravintolakouluun ja tie aukesi uusille paikkakunnille kokemuksia hakemaan. Yksi työharjoittelupaikka oli Ylä-Kolilla, missä Hannu tapasi puolisonsa. Pariskunta muutti suotuisien työmarkkinoiden perässä Helsingin Kallioon.

Pari vuotta pääkaupunkiseutuelämää vietettyään he muuttivat Polvijärvelle lomakeskus Huhmariin töihin entisten työkavereiden houkuttelemana. Huhmarissa Hannulla oli monipuolisia työrooleja hovimestarina, ravintolapäällikkönä ja myyjänä. Töiden jatkuessa vilkkaana perhekin juurtui Polvijärvelle. Hannun työura kesti Huhmarissa 37 vuotta.

Ensimmäinen koti Polvijärvellä oli vuonna 1981 Lomakeskus Huhmarin lomamökissä. Sitten perhe muutti Polvijärven kirkonkylälle moneksi vuodeksi. Nykyään koti sijaitsee Kinahmon kylässä luonnon helmassa. Hannun perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme poikaa. Kaikista kasvoi kalamiehiä tai metsämiehiä. Niille harrastuksille oli Polvijärvellä täydelliset puitteet.

Järvivedellä kastettu

Hannu kertoo olevansa järven rannalla syntynyt ja järvivedellä kastettu. Kalastamisen into on hänessä syvällä.

− Se on sukuvika ja geeniperimää. Syrjäseudulla kasvaneena kalastus ja luonnossa liikkuminen oli järkeenkäypä harrastus. Kalalla oli perheessä myös merkittävä osa taloudessa, koska sitä pyydettiin syötäväksi, perustelee Hannu.

Hannu kalastaa Polvijärvellä ympäri vuoden. Pyyntikaudet ovat vilkkaimmillaan alkukesästä, kun Hannu pyytää rysillä kuhaa ja ahventa, sekä keskitalvella, kun hän pitää verkkoja.

− Saaliistani on 90 prosenttia kuhaa. Jonkun verran haukea ja ahventa, Hannu kertoo.

Kalastajana Hannu sanoo olevansa maltillinen ja kaiken kokoisesta saalistaan kiitollinen.

− Sitä kun on elänyt kohtuullisen niukan lapsuuden, ei halua heittää mitään hukkaan. Tai luoja rankaisee. Saalista tulee hankittua niinkin paljon, että minua voi sanoa kaupalliseksi kalastajaksi. Kyllä sillä ainakin tämän harrastuksen kustantaa, sanoo Hannu vaatimattomasti.

Polvijärven vesistöt

Polvijärven alueella on kaksi merkittävää järveä; Höytiäinen, joka on osin myös Kontiolahden ja Juuan puolella sekä Viinijärvi, joka ulottuu myös Outokummun ja Liperin puolelle.

Nämä järvet Hannu Launonen tuntee kuin omat taskunsa. Hän tietää missä on karikot, tuntee lintujen pesimäpaikat ja nimeää sujuvasti pienemmätkin saaret.

Höytiäinen on Suomen 15. suurin järvi.

− Höytiäinen on huippuluokkaa. Muutamia vuosia sitten tituleerattiin, että se on Suomen paras kuhajärvi. Nyt kanta on hieman taantunut sitten huippuvuosien, mutta vielä sitä paljon riittää. Höytiäisen keskiselkä ja eteläpää on tyypillistä lohikalavettä. Karua ja kirkasvetistä. Veden laatu on hyvä. Merkittäviä saastuttavia tekijöitä ei ole, luettelee Hannu ominaisuuksia.

− Höytiäiseen istutetaan vuosittain taimenia ja järvilohia. Järvi on uistelijoiden keskuudessa suosittu. Ainut mitä ei ole ollut pitkään aikaan on muikku. Voimakkaat kannanvaihtelut ovat muikulle tyypillisiä, tietää Hannu.

Höytiäinen tunnetaan erityisesti vuonna 1859 tapahtuneesta järvenlaskusta. Järven lounaiskulmaan Jaamankankaan läpi kaivettiin uusi kanava. Kanavan padot pettivät ja järven vedestä puolet syöksyivät Pyhäselkään. Höytiäisen kanavasta tuli näin uusi laskujoki. Järvenlaskussa järven pinta-ala kutistui kolmanneksella ja paljastuneesta vesijättömaasta raivattiin Polvijärvelläkin neliökilometreittäin peltomaata. Järven vanhat rantaviivat ovat yhä havaittavissa alueen maastossa.

− Höytiäisen historia tekee siitä vielä mielenkiintoisemman. Ajatella, että vasta 165 vuotta sitten järvi muotoutui nykyiseen uomaansa. Vaikutus oli maataloudelle merkittävä. Höytiäiseen liittyy myös monia jännittäviä taruja ja tarinoita. Kannattaa lukea niistä Heikki Vesajoen kirjasta, Tarunhohtoinen Höytiäinen, suosittelee Hannu.

Viinijärvi on Suomen 35. suurin järvi.

− Viinijärvellä kalastajille on runsaasti haukea ja kuhaakin on mahdollista saada. Se on rehevä järvi, jossa on moninkertaisesti kalaa verrattuna vaikkapa Höytiäiseen, kertoo Hannu.

− Pieniä mukavia lampiakin täältä löytyy. Itselle tutuin on Kinahmon kirkasvetinen Lavalampi, minne on istutettu siikoja. Yksi viikonloppu syksyisin niitä pyydetään porukalla ja tarjotaan sitten kyläläisille kalakeittona. Se tapahtuma on jo kymmeniä vuosia jatkunut perinne, Hannu sanoo.

Polvijärvellä ollaan luonnon äärellä

Kun tiedustelee Hannun suosikkimaisemaa, vastaus ei pääse yllättämään. Se on Höytiäinen.

− Järven isolla selällä tuntee samanaikaisesti rauhan ja luonnon voiman. Luonto on aina merkinnyt minulle valtavan paljon. Olen ollut linnuista kiinnostunut pienestä pitäen. En voisi ajatella itseäni kerrostaloon, miettii Hannu.

Polvijärven eduiksi Hannu laskee luonnon puhtauden ja monipuolisuuden. Vesistöjen lisäksi täällä kiehtovat metsät ja suot.

− Vuosien varrella olen kuskannut Polvijärvellä ja varsinkin Höytiäisellä niin ulkomaisia kuin kotimaisia kokousvieraita. He ovat olleet aina aivan haltioissaan, kesät ja talvet. Tämä maisema ja luonto, jos mikä, on Polvijärven vetovoimatekijä. Tämä on aitoa, innostuu Hannu.

Polvijärvellä on asukkaita tällä hetkellä hieman päälle 4000. Kesällä luku nousee roimasti kesäasukkaiden asettuessa mökeilleen. Kalastajan näkökulmasta rannoilla ei silti ole ruuhkaa, ja lisää asukkaita mahtuu.

− Jos haluaa asumaan hyvien kalastusmahdollisuuksien äärelle, Polvijärvi on siihen kyllä omiaan. Pyydyskalastus tuntuu olevan hiipuva laji, joten kuka sitä haluaa harrastaa, löytää kyllä paikkansa näillä vesillä. Vetouisteluporukoissa Höytiäinen on tunnettu paikka, mutta sitäkään ei joudu ahtaasti harrastamaan. Meidän vesillemme mahtuu, houkuttelee Hannu.

Omalle kodille, kun sen oikean paikan löytää, ei mikään vedä vertoja.

− Tämä on huippu paikka. Voin omilta kotiportailtani katsella, kun metsähanhet ja tundrahanhet vierailevat. Kevään tulo on meillä massiivinen kokemus, muuttolintujen saapuessa peltoaukeille. Minun elämäni on mallillaan, kun on kottaraisia ja oma pystykorva pihassa. Ja tietenkin hyvä vaimo! Kaikki tarvittava on täällä saavutettu, nauraa Hannu.

Hannu Suosittelee

Uimapaikka: Saunasaari Kinahmossa

”Isolle rannalle mahtuu päivää viettämään. Hiekkapohja jatkuu pitkälle.”

Levähdyspaikka: Polvijärven Hiekkasaari* Höytiäisellä

”Luonnon puolesta mielenkiintoinen nähtävyys. Hyvät tulipaikat ja tilaa syödä eväitä. Reilun kokoinen laituri veneille.”

Alueen erikoisuus: Kalasaunat Höytiäisellä

”Nimi on harhaanjohtava, koska ei ne ennen vanhaan olleet saunoja vaan majapaikkoja. Kalastajat pitivät niitä tukikohtana, kun tehtiin pitkiä pyyntireissuja. Nyt niitä voi käyttää taukopaikkoina ja retkimajoina.”

Lisätietoa Höytiäisestä ja kalasaunoista: https://hoytiainen.fi/

*Tässä mainittu Hiekkasaari näkyy kartalla nimellä Hanhiluoto ja Leipäluoto. Saarimuodostelman nimeksi on paikallisten puheissa tullut Hiekkasaari, mutta sitä ei pidä sekoittaa Kontiolahden puolella, Höytiäisen eteläpäässä, sijaitsevaan Hiekkasaareen.

Artikkelin kuvat ja teksti: Sanna Niskanen